1917-1920
Poliisitoimintaa sekasorron jälkeen
1920-luku
Poliisit nuoren valtion virkamiehinä
1930-luku
Laittomuuksia ja väkivaltaa
1940-luku
Sota ja poikkeusoloja
1950-luku
Herrasmiespoliisi palveli ja yleislakko koetteli
1960-luku
Liikennevalistusta ja huumerikollisuuden kasvua
1970-luku
Ammatillista erikoistumista ja poliisilakko 1976
1980-luku
Työturvallisuutta ja kenttätoiminnan uudelleen arviointia
1990-luku
Kansainvälistyvä ja monimuotoistuva työ
2000-luku
Lakimuutoksia ja uusia toimintatapoja
2010-luku
Nettipoliiseja ja kyberrikollisuutta
2000-lukuLakimuutoksia ja uusia toimintatapoja
DNA- näytteenottovälineitä. DNA-näyte on keino henkilön tunnistamiseen. Rikospaikalta kerätään DNA-näytteitä, joissa on ihmisen tumallisia soluja. Tulosta verrataan asianosaisten ja DNA-rekisterissä oleviin tunnisteisiin. Teknisten tutkimusten kenttä ulottuu muotojälki-, kuitu- ja eritetutkimuksista myrkkytutkimuksiin sekä DNA-tunnisteisiin ja hajunäytteisiin. Nopea kehitys vaatii rikostutkijoiden jatkuvaa kouluttautumista. Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio RTL tutkii rikospaikoilta taltioidut näytteet. RTL:n asiantuntijat ovat erikoistuneet yli 20 tutkimusalueeseen. Kuva: Poliisimuseo/ Emilia Anundi.
Järjestyslaki 2003 kumosi kunnalliset kiellot ja maaseudun yleiset järjestyssäännöt vuodelta 1928. Alkoholin nauttiminen kiellettiin yleisellä paikalla taajamissa ja julkisissa kulkuneuvoissa. Seksuaalipalvelujen ostaminen ja myyminen yleisellä paikalla kiellettiin. Rikoslain kokonaisuudistus valmistui vuonna 2003. Uusiksi rikoksiksi tulivat mm. väkivallan ja loukkaavan seksin esittäminen, ilkivalta, laiton naamioituminen, ihmiskauppa, lapsikaappaus ja moottoriajoneuvojen käyttövarkaus. Rikollisjärjestöt kriminalisoitiin.
Vahingonteot ja rattijuopumukset lisääntyivät. Erityisenä huolena poliisilla olivat huume- ja talousrikollisuus, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus sekä terrorismi. Suomessa järjestetyt kansainväliset kokoukset ja kisat vaativat poliisilta erityistoimia ja erikoiskoulutettuja osaajia. Suurelle yleisölle joukkojenhallinta- eli JOUHA-poliisit tulivat tutuiksi mm. itsenäisyyspäivän Kuokkavieraat-mielenosoitusten 2002 sekä Aasian ja Euroopan maiden huippukokouksen mielenosoitusten (ASEM) 2006 yhteydessä.
Rikosten esillä olo netissä ja mediassa lisäsi turvattomuuden tunnetta, vaikka siihen ei rikostilastojen valossa välttämättä olisi ollut syytä. Kansalaisten netin käyttö oli arkipäivää ja nettirikokset, kuten kiusaaminen ja petokset lisääntyivät. Helsingin poliisilaitoksen nettipoliisit aloittivat työnsä vuonna 2007.
Vaarallisia ja vaikeita työtehtäviä varten tarvitaan voimankäyttöön erikoiskoulutettuja ja -varustettuja poliiseja, nk. VATI -ryhmiä. VATI -tilanteita ovat mm. törkeät rikokset ja niiden uhka, jotka kohdistuvat ihmisen henkeen, terveyteen, vapauteen, ympäristöön tai arvokkaaseen, ainutlaatuiseen omaisuuteen. VATI -tehtäviä ovat myös mm. laaja ja vakava järjestyshäiriö, aseistautuneen rikollisen kiinniotto, vakava onnettomuus ja sen uhka tai kiireellinen kadonneen henkilön etsintä. Vaativassa tilanteessa VATI -ryhmän lisäksi paikalla on tarvittaessa ensihoidon (TEMS) ja taktisen neuvottelun (TANE) ryhmät sekä muita erikoisryhmiä (TEPO, JOUHA, Karhu). VATI -ryhmiä on kaikilla poliisilaitoksilla. Vaativiin työtehtäviin kuuluivat mm. pommiräjähdys kauppakeskus Myyrmannissa (2002), koulusurmat Jokelassa (2007) ja Kauhajoella (2008) sekä ampumavälinekohtaus kauppakeskus Sellossa (2009). Kauhajoen tapahtumien jälkeen poliisi sai uudet ohjeet ampuma-aseiden hallussapitolupien myöntämisestä.
Hallinnon alueellistaminen siirsi poliisin tehtäviä Helsingistä maakuntiin, kun tietohallintokeskus siirtyi Rovaniemelle, Poliisiammattikorkeakoulu Tampereelle ja tekniikkakeskus Kuusankoskelle. Vuoden 2009 alusta Suomessa toimi 24 poliisilaitosta.
Useiden viranomaisten yhteinen radioverkko Virve tuli käyttöön vuosina 2003–2004. Virve-verkon etuja ovat digitaalisuus, salaus, valtakunnallisuus, matkapuhelinominaisuudet ja viranomaisyhteistyö.
Palokoiria ryhdyttiin kouluttamaan vuonna 2000 Poliisikoiralaitoksen ja keskusrikospoliisin yhteistyönä. Palokoirat etsivät palavia nesteitä ja niiden jäämiä palopaikoilla. Koiran ilmaisemista paikoista otetaan näytteet, jotka lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Koirat opetetaan tunnistamaan useita palavia nesteitä.
Poliisi tiedottaa välillä etukäteen mm. puhallusratsioista. Lisäksi kuljettajille tehdään pikahuumetestejä. Kuva: Sami Hätönen.
Kaupunkien polkupyöräpartiot lisäävät poliisin näkyvyyttä ja kansalaiset voivat helpommin kysyä neuvoa suoraan konstaapelilta. Kuva: Sami Hätönen.
Moottoripyörien lisäksi poliisi liikkuu skoottereilla. Kuva: Sami Hätönen.
Poliisi joutuu välillä lopettamaan liikenneonnettomuudessa loukkaantuneita eläimiä. Kuva: Sami Hätönen.
Otsikko "Talvi yllätti autoilijat" on ollut usein esillä uutisissa talven ensimmäisen lumisateen jälkeen. Poliisi tekee työnsä säässä kuin säässä. Kuva: Sami Hätönen.
On arvioitu, että 2000-luvulla joka toiseen poliisin tehtävään liittyy asiakkaan päihtymys. Varsinkin juhlapyhien ja kesätapahtumien aikana poliisi on kiireinen. Kuva: Sami Hätönen.
Sisäasiainministeriön poliisiosasto järjesti 2002 kurssin kansainvälisistä siviilikriisinhallintatehtävistä kiinnostuneille poliiseille. Paikkoja avautui mm. Kosovoon vuonna 2004. Kaikkiaan siellä oli noin 3 500 kansainvälistä poliisia, joiden tehtävänä oli viedä paikallisille ammatillista osaamistaan ja jättää heille perinnöksi hyvän poliisityön käytännöt. Eri maista tulevilla poliiseilla on erilainen käsitys poliisin työstä. Pystyäkseen toimimaan yhdessä heidän on oltava yhteistyökykyisiä ja kyettävä ymmärtämään kulttuurieroja. Paikalliset poliisit ja siviilit luottivat suomalaisiin poliiseihin pitäen heitä puolueettomina. Kuva: Poliisimuseo/ Olli Sainio.
Uhrin tunnistusta Thaimaassa 2005. Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikkö johtaa Suomessa suuronnettomuuksien uhrintunnistustyötä. Tapaninpäivänä 2004 kantautuivat Suomeen uutiset valtavasta hyökyaallosta, tsunamista, joka oli tuhonnut mm. Thaimaassa laajoja, suomalaistenkin matkailijoiden suosimia alueita. KRP:n uhrintunnistusyksikkö käynnisti heti operaation suomalaisten uhrien tunnistamiseksi ja kotiin kuljettamiseksi. Operaatioon osallistui kerralla n. 50 suomalaista viranomaisasiantuntijaa Thaimaassa ja saman verran kotimaassa. Alussa arvioitiin, että n. 50 % suomalaisuhreista voitaisiin tunnistaa. Lopulta 179 uhrista löydettiin ja tunnistettiin 174. Kuva: Poliisimuseo/Heikki Mattila.
Smash ASEM oli helsinkiläisten anarkistien 9.9.2006 koolle kutsuma mielenosoitus Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta (ASEM) vastaan. Poliisi otti Kiasman edestä ja lähistöltä illan aikana kiinni yhteensä 136 ihmistä. Poliisi perusteli toimiaan Suojelupoliisilta saamillaan ennakkotiedoilla, joiden mukaan kyseessä ei olisi ollut mielenosoitus vaan mellakka sekä sillä, ettei järjestäjiin saatu toivotunlaista neuvotteluyhteyttä. Tiedotusvälineet seurasivat tiiviisti tapahtumaa. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin poliisin toimista yli 60 kantelua ja apulaisoikeusasiamies antoi kiinniotoista neljä huomautusta. Helsingin poliisi ilmoitti epäilevänsä 86:ta Smash ASEMissa kiinniotettua rikoksista, joista syyttäjä nosti syytteet . Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 22 vastaajaa väkivaltaisuuksista sakkoihin tai enimmillään puolen vuoden ehdollisiin rangaistuksiin sekä 36 vastaajaa lievemmistä rikoksista sakkoihin. Kuva: Sami Hätönen.
Rikosteknisessä laboratoriossa työskentelee monien alojen erikoisasiantuntijoita. Sinne lähetetään tutkittavaksi mm. aseita, lääkeaineita, dna-, kuitu-, käsiala- ja ruutinäytteitä, sekä asiakirjaväärennöksiä. Kuva: Sami Hätönen.
Terveydenhuollon ammattilaisista muodostettu taktinen ensihoitoryhmä toimii vaativassa tilanteessa poliisin tukena, jotta mahdollisesti loukkaantuvat henkilöt saavat hoitoa välittömästi. Taktisessa ensihoidossa poliisi ja terveydenhuolto tekevät yhteistyötä. Poliisi vastaa TEMS-toimintaan osallistuvan lääkintähenkilöstön turvallisuudesta. Kuva: Sami Hätönen.
Ensimmäiset Helsingin poliisilaitoksen nettipoliisit. Heidän tehtävinään oli ennalta ehkäistä ja tutkia netissä tapahtuvia rikoksia koko maan alueella. Kuva: Helsingin poliisilaitos/Annika Sjöblom.
337210 Tampere
poliisimuseo(at)poliisi.fi