1917-1920
Poliisitoimintaa sekasorron jälkeen
1920-luku
Poliisit nuoren valtion virkamiehinä
1930-luku
Laittomuuksia ja väkivaltaa
1940-luku
Sota ja poikkeusoloja
1950-luku
Herrasmiespoliisi palveli ja yleislakko koetteli
1960-luku
Liikennevalistusta ja huumerikollisuuden kasvua
1970-luku
Ammatillista erikoistumista ja poliisilakko 1976
1980-luku
Työturvallisuutta ja kenttätoiminnan uudelleen arviointia
1990-luku
Kansainvälistyvä ja monimuotoistuva työ
2000-luku
Lakimuutoksia ja uusia toimintatapoja
2010-luku
Nettipoliiseja ja kyberrikollisuutta
2010-lukuNettipoliiseja ja kyberrikollisuutta
Nettipoliisit osallistuvat rikosten selvittelyyn virtuaalimaailmassa ja tiedottavat kansalaisille tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Ajan saatossa poliisilla on ollut erilaisiin olosuhteisiin sekä tarpeisiin soveltuvia toimintatapoja. Pohjimmiltaan kylä-, tori-, kortteli-, nuoriso-, koulu- ja lähipoliisitoiminnassa on ollut aina kyse poliisin ennaltaestävästä toiminnasta, johon on liittynyt läsnäolo ja vuorovaikutus kansalaisten parissa. Nykyiset nettipoliisit ovat tämän päivän "toripoliiseja", jotka toimivat lähipoliisimaisesti verkossa. Kuva: Poliisimuseo/ Emilia Anundi.
Vuonna 2014 poliisilaitosten määrä väheni 24:stä yhteentoista. Liikkuva poliisi ja Poliisin tekniikkakeskus hallinnollisina yksikköinä lakkautettiin. Vuoden 2016 alusta Suojelupoliisista (Supo) tuli itsenäinen sisäministeriön alainen poliisiyksikkö, jonka tehtäviä ovat terrorismintorjunta, turvallisuustyö ja vastatiedustelu.
Poliisi hoitaa Suomessa noin miljoona tehtävää vuosittain. "Neuvoin, kehotuksin ja käskyin" on tärkein toimintaohje. Aina puhe ei riitä, jolloin poliisille syntyy laillinen oikeus käyttää tilanteeseen sopivia välttämättömiä voimakeinoja. Kansalaisten perusoikeudet, lait ja poliisin periaatteet korostavat lievimpien keinojen käyttöä vaativissa tilanteissa.
Poliisi kouluttaa myös nk. taktisia neuvottelijoita. He ovat sosiaalisesti lahjakkaita poliiseja, hyviä kuuntelijoita ja keskustelijoita. Neuvottelun päämäärä on ristiriitatilanteiden pysäyttäminen ja ratkaiseminen ilman voimankäyttöä. Neuvottelijoita käytetään itsetuhoisten ihmisten kanssa, linnoittautumis-, ristiriita- ja väkivaltatilanteissa sekä kansainvälisissä tehtävissä mm. sieppauksissa. Poliisin neuvottelijoiden käyttö on lisääntynyt ja uutena toimintaympäristönä on sosiaalinen media.
Näkyvyys sosiaalisen median palveluissa moninkertaistui 2010-luvulla. Pisimpään poliisi on ollut esillä Facebookissa. Siellä toimi virkaprofiileilla noin 40 nettipoliisia vuonna 2017. Suomen poliisin, poliisiyksiköiden ja -laitosten profiileja seuraa lähes 600000 tykkääjää.
Julkisessa keskustelussa esiintyy tiheästi termi vihapuhe, joka on käsitteenä tulkinnanvarainen. Vihapuheiden ja -rikosten torjunta on poliisin tehtävä. Internetissä tai muualla tapahtuva vihapuhe voi täyttää usean rikoksen tunnusmerkistön, jolloin vihapuhe katsotaan viharikokseksi.
Poliisilla on sähköisiä palveluja. Kansalainen voi varata ajan poliisilaitoksilla asiointia varten, jättää henkilökortti- tai passihakemuksen, tehdä rikosilmoituksen tai antaa vastauksen kuljettajatiedusteluun, joka koskee automaattivalvontakameran kuvaamaa liikennerikkomusta. Ajokorttien ja muiden tieliikenteeseen liittyvien henkilölupien myöntäminen siirtyi poliisilta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille vuonna 2016. Rikosilmoituksen voi tehdä verkossa vähäisistä rikoksista, jotka eivät vaadi välittömiä toimia poliisilta. Lisäksi poliisille voi lähettää nettivinkkejä internetissä havaitusta epäilyttävästä aineistosta.
Tietoverkoissa tapahtuvat rikokset, kyberrikollisuus, ovat yleistyneet. Niitä ovat esimerkiksi tietomurrot, haittaohjelmien avulla tehdyt tietojen kaappaukset tai erilaiset verkkohyökkäykset. Tämänkaltaisen rikollisuuden torjuntaan ja tutkintaan perustettiin Keskusrikospoliisiin (KRP) Kyberrikostorjuntakeskus vuonna 2015.
Passin uusiminen voi onnistua ilman käyntiä poliisin lupatoimistossa. Yhä useammin kansalaiset varaavat ajan asiointiin ja selviävät ilman jonotusta. Kuva: Sami Hätönen.
Rekisterikilven poisto katsastamattomasta ajoneuvosta. Poliisiautoihin otettiin käyttöön vuonna 2015 rekisterikilvenlukulaite eli revika. Poliisiauton kojelautaan asennetulla laitteella poliisi havaitsee kaikki vastaan tulevat katsastamattomat ajoneuvot, mutta sakottaakseen poliisin on pysäytettävä kuljettaja. Pysäyttämiseen ryhdytään vain, kun tärkeämmiltä työtehtäviltä jää aikaa tai olosuhteet ovat muutoin sopivat pysäyttämiseen.Tolppakameroiden perusteella havaituista ylinopeuksista lähetetään sakko postitse kotiin. Tällaisesta valvonnasta täytyy ilmoittaa tienvarsikylteillä. Kuva: Sami Hätönen.
Turun ratsupoliisiyksikkö lakkautettiin vuonna 2016 ja nykyisin ratsupoliiseja on vain Helsingissä. Heidän päätehtävänään on edelleen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonta. Lisäksi ratsupoliiseilla on erikoistehtäviä eri puolilla maata kuten yleisötilaisuudet, konsertit, urheilukisat, mielenosoitukset sekä ennalta estävän toiminnan - ja edustustehtävät. Kuva: Sami Hätönen.
Varustevyössä poliisi kantaa henkilökohtaista virka-asetta, varalipasta, patukkaa, käsirautoja ja OC-sumutinta. Etälamautin on osalla poliiseista. Vyölle voi halutessaan kiinnittää taskulampun. Poliisin on toimittava ammattimaisesti ja voimaa hallitusti käyttäen. Jälkeenpäin tehdään voimankäytöstä raportit ja poliisin on pystyttävä perustelemaan toimintaansa tarvittaessa tuomioistuimia myöten. Kuva: Sami Hätönen.
Jokaisella poliisilla on virkamerkki, joka on pidettävä mukana ja tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä silloin, kun se on virkatehtävää vaarantamatta mahdollista. Valepoliisirikokset ovat nousseet esille. Näissä rikoksissa poliisiksi tekeytyvät rikolliset käyttävät hyväkseen suomalaisten luottamusta virkavaltaan. Valepoliisit kalastelevat erityisesti ikäihmisten pankkikortti- ja verkkopankkitunnuksia. Kyse on virkavallan anastusrikoksista, joissa poliisina esiintyen on useimmiten puhelimitse erehdytetty ikäihmisiä petollisesti. Kuva: Sami Hätönen.
Vuodesta 2016 alkaen uusiin partioautoihin tuli mm. heijastavia väripintoja, jotka helpottavat ajoneuvon havaitsemista pimeässä. Hälytysajoneuvoissa näkyvä yleinen hätänumero 112 otettiin käyttöön vuonna 1993. Poliisilla oli oma hälytysnumero 10022, joka lakkasi toimimasta vuonna 2011 poliisin siirtyessä käyttämään ainoastaan yleistä hätänumeroa 112. Kuva: Sami Hätönen.
Harjoitukset kuuluvat olennaisesti poliisin ammattitaidon ylläpitoon. Harjoitusten osumat voi pyyhkiä pois, tosielämässä ne pahimmallaan maksavat henkiä. Kuva: Sami Hätönen.
JOUHA- eli joukkojenhallinta poliiseja on tarvittu mm. itsenäisyyspäivän mielenilmauksissa ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa tai niiden läheisyydessä tapahtuneiden järjestettyjenhäiriöiden takia. Kuva: Sami Hätönen.
Suomeen saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 henkilöä. Valtaosa heistä tuli Tornioon Haaparannan kautta. Jotta maahan saapuneet henkilöt saatiin rekisteröityä, perustettiin Tornion viranomaisyhteistyönä järjestelykeskus. Kaikkiaan siellä ehdittiin rekisteröidä noin puolet Suomeen vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijasta ennen keskuksen toiminnan päättymistä kevättalvella 2016. Kuva: Poliisimuseo/ Jukka-Pekka Toivonen.
Poliisi kokee yllättäviä vaaroja kentällä. Kun joutuu valmistautumaan pahimpaan, mieli ylivirittyy. Traumatisoivia voivat olla kuolemaan johtaneet onnettomuudet, aseelliset uhkatilanteet, lapsiin kohdistuneet väkivalta- ja seksuaalirikokset, työkaverin kuolema, oma vammautuminen tai väkivallan kohteeksi joutuminen. Traumaattisia kokemuksia kohtaavat myös tutkintaa tekevät poliisit. Tilanteet eivät tule yllättäen, mutta saattavat koskettaa poliisia syvästi. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvia rikoksia tutkivat poliisit altistuvat kuormittaville asioille päivittäin ja pitkään, mistä seuraa kumuloituvaa stressiä. Kuva: Sami Hätönen
Poliisi on kansalaisten luottamusta nauttiva virkamies. Poliisibarometrin 2016 mukaan noin 96 % vastaajista luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. Kuva: Sami Hätönen
337210 Tampere
poliisimuseo(at)poliisi.fi